TraveBLOGue

Seikkailu Bruneista Kota Kinabaluun

15. 7. 2005 12:34

Matkan Bruneista Kota Kinabaluun piti olla melkoisen helppo ja yksinkertainen, mutta kuten niin usein ennenkin Borneolla ei tämäkään reissu mennyt ihan suunnitelmien mukaan!

Suunnitelma oli ottaa bussi lautta rantaan, sieltä lautta Labuanin veroparatiisi-saarelle ja sieltä toinen lautta Kota Kinabaluun. Aikaa moiseen piti aikataulujen mukaan mennä n. 4 tuntia ja suunnitelmissä oli kierrellä vähän Labuanillakin.

Johnny - bussiaseman hyvä haltia

Brunein bussiasema löytyy helposti Brunei hotellin kulmalta ja oikea bussikin löytyi sieltä vähällä vaivalla. Bussiin astuessani siellä oli jo yksi muu matkalainen sekä paikallinen henkilö, joka kovin auliisti jakeli neuvojaan ja kertoi vinkkejä. Osallistuinpa minäkin keskusteluun ja sain muutamia hyviä neuvoja Kotas Kinabalun suhteen. Hetken keskusteltuamme kaveri kysäisi, että tiedänkö kuka hän on ja koska hän esitti noin “oudon” kysymyksen – pitäisikö mun tuntea joko tavallinen Bruneilainen?! – niin kaivelin hetken muistiani ja sieltähän se löytyi: Johnny! Kaverin kutsumanimi on Johnny ja hän viettää päivänsä Brunein bussiasemalla matkalaisia PYYTEETTÖMÄSTI auttaen. Kaveri on mainittu jo useammassa Lonely Planetin painoksessa ja parissa muussakin kirjassa sekä lehdistä ainakin Timesissä ja jossain muussakin ja heppu oli moisista kunnianosoituksista syystäkin ylpeä. Itseasiassa hänellä oli kaikki muo jutut mukanaan muoviin laminoituina. Kaveri siis todellakin auttaa kaikissa ongelmissa mahdollisuuksiensa mukaan eikä oleta saavansa rahaa tms. palveluksistaan. LOISTO TYYPPI! Ja kun kerran törmäsin paikalliseen kuuluisuuteen niin täytyihän siitä fani-kuva saada. Jos siis kohtaatte ongelmia Bruneissa niin etsikään yllä olevassa kuvassa esiintyvä tyyppi (arvatkaa kumpi!) käsiinne!

Laiva Bruneista Labuanille

Lauttaranta sijaitsee vajaat 30 kilometriä keskustasta ja matka sinne bussilla kesti n. 40 minuuttia ja maksoi vissiin 2B$ (n. 1€). Lauttarannassa ostettiin liput Labuanille (n. 30B$) ja läpäistiin maastapoistumismuodollisuudet, Labuan kun kuuluu Malesialle, mutta on verovapaa vyöhyke. Täällä kaikki toimi vielä suhteellisen juoheasti ja melko sukkelasti pääsimme laivaan. Lyöttäydyin bussissa siellä olleen britin seuraan, koska olimme molemmat menossa Kota Kinabaluun ja on mukavaa kun tällaisella pidemmällä siirtymällä on juttuseuraa.

Pikavene Labuanilta eteenpäin

Laivamatka Labuanille sujui joutuisasti ja ennen kuin huomasimmekaan olimme jo etsiskelemässä Labuanilta lippuluukkua, josta saisimme lippumme Kota Kinabaluun menevään paattiin. Valitettavasti tässä vaiheessa homma alkoi tökkiä sillä päivän kahta viimeistä laivavuoroa ei jostain syystä – jota kukaan ei meille osannut kertoa – ajettu lainkaan. Hetken aikaa luulimme jo jumiutuvamme Labuanille, kunnes selvisi, että sieltä voi vuokrata pikaveneen…

Niinpä sitten otimme (yhteensä 8 henkeä) pikaveneen ja matkasimme sillä – takaisin ihan Brunein nurkille – lähimpään Malesialaiseen kylään, jost kulki edes jonkinlainen tie Kota Kinabaluun. Tämä matka kesti vajaan tunnin ja oli kyllä melkoinen elämys, mutta perille päästiin. Heti perille päästyämme mukana ollut Malesialainen pariskunta alkoi järjestellä taksikyytiä KK:n ja oletti meidän tulevan samaan taksiin kanssaan, joka meille sopikin mainiosti. Eipä tarvinnut itse tapella taksikuskin kanssa hinnoista. Meitä oli siis nyt neljä taksin tarvitsijaa ja sillä aikaa kun sovittelimme itseämme autoon bongasi kuski vielä kolme kyyditettävää lisää. Niinpä meitä sitten loppujenlopuksi oli seitsemän (7!) aikuista ihmistä MATKATAVAROINEEN + kuski pakkautuneena maasturiin. Kylläp ämua harmitti kun isoimpana sain etupenkin paikan. Muilla siellä takempana oli melkoisen ahtaan oloista kaikkien rinkkojen ja muiden tavaroiden keskellä.

Taksin RENKAITA vaihtamassa!

Harvoinpa olen autossa pelännyt, mutta tämä taksimatka oli kyllä unohtumaton. Vaikka auto vaikutti niin sisältä kuin ulkoakin melkoisen uudelta ja hyväkuntoiselta, niin jostain syystä sen ajo-ominaisuudet eivät sopineet lainkaan maantielle; Lieneekö alusta ja rengaspaineet yms. säädetty maastoajoa varten?! Aina kun nopeus ylitti suunnilleen 70km/h alkoi auto vatkata ja heittelehtiä aivan holtittomasti ja sen sai hallintaan vain hidastamalla viiteenkymppiin tai alle. Pari kertaa olin ihan varma, että nyt mennään metsään, jos käy tuuri tai sitten vastaan tulevan rekan alle!

Matkalla myös pysähdyimme kertaalle vaihtamaan MOLEMMAT takarenkaat, jotka olivat puhjenneet. Uskomatonta! Ei tuo renkaiden vaihto kyllä menoa kovinkaan kummoisesti parantanut, mutta ehkä se auto tuli siitä vähän vakaammaksi!

Viimein kolmen tunnin jurnuttamisen jälkeen pääsimme Kota Kinabaluun ja kun kapusimme ulos taksista ei meillä ollut hajuakaan siitä missä päin olimme tai minne meidän pitäisi suuntia. Tarkoituksemme oli mennä Backpacker Lodge – Lucy’s Homestay:hin, jota Brunein Johnny oli suositellut ja viimein sinne löysimmekin.

Tags: Borneo, Hotelli, Lautta, Malesia, Matkailu, Raha, Sademetsä, Viidakko

No Responses to “Seikkailu Bruneista Kota Kinabaluun”

Care to comment?