Talla hetkella olen Venezuelassa Mochiman luonnonpuiston alueella Santa Fe nimisessa kylassa. Nettiyhteydet taalta hoituvat 56 kiloisella modeemilla, joten tyon ja tuskan takana on yhteyksien pitaminen ulkomaailmaan.

Sukeltamassa olen kaynyt nyt parina paivana Auquatics Dive Centerin kanssa ja homma on pelannut hienosti. Sukelluskeskus sijaitsee naapurikylassa Mochimassa, mutta omistaja hakee mut aamulla autollaan Santa Festa ja palauttaa takaisin illalla. Sukellusten hintakin on kohtuullinen eli 450 bolivaria (=60 USD epavirallisen kurssin mukaan) ja tama hinta sisaltaa kaksi sukellusta, varusteet, leivat ja juomat veneella seka kaupanpaalle noudot Santa Festa. Sukelluskohteita taalta loytyy runsaasti ja ne ovat ihan ok laatuisia. Ei tata nyt voi oikein verrata Belizeen tai kaakkois-aasian hyviin kohteisiin, mutta ihan hyvaa sukellusta taalla silti on. Parhaat sekellus mestat Venezuelassa on Los Rogues saaristossa, jonne aluksi suunnittelinkin menevani, mutta reissu sinne ja siella olo osoittautui niin kalliiksi, etta paatinkin tulla tanne. Tuolla saarilla kun ei ole muuta mahdollisuutta kuin menna all-inclusive hotelliin tai pousadaan ja ne osataan hinnoitella “sopivasti”.

Muutaman paivan perusteella taytyy sanoa, etta Venezuela on kaikista kaymistani maista matkailija epaystavallisin. Taalla tunnutaan vihaavan turisteja tai ainakin mua. Minkatahansa asian hoitaminen on jarjettoman hankalaa ja hankaloituu entisestaan kun mun espanjani ei ole erityisen loistavaa. Monessa paikasa on tullut oltua missa ei yhteista kielta ole, mutta hommat on silti onnistuneet mallikkaasti taalla jostain syysta tokkii. Jo Caracasista tanne Santa Fehen paaseminen on melkoisen hankalaa, mutta taalla nyt kuitenkin ollaan.

Tarkoituksena ois viettaa taalla viela muutama paiva biitsilla lohoillen ja sukellellen ennen kuin on aika suunnata Fernando de Noronhalle Brasilian puolelle. Siella pitais sukelluksen olla parasta mita Brasilialla on tarjota.

Categories: Uncategorized
No Comments »

Potosi oli oikein mukava kyla. Saavuttaessa naytti aluksi melko karulta kun kaupungin laitamilla oli jos jonkinlaista rakennelmaa, mutta itse kaupunki ja etenkin sen vanha keskusta olivat oikein mukavat. Keskusta oli pullollaan toinen toistaan hienompia rakennuksia ja kaupunki levittaytyi hienosti vuorten rinteille.

Paadyin yopymaan LPn suosittelemaan Hostel Compania se Jesus:iin ja paikka taytti odotukset hyvin eli suihkusta tuli lamminta (KUUMAA) vetta ja sangyssa oli riittavasti viltteja (= 5 kpl). Muutenkin paikka oli oikein siisti ja viihtyisa. Hintaa yhden hengen huoneelle omalla kylpparilla tuli reilut 7 euroa ja hinta sisalsi ihan kelvollisen aamiaisen. Ainoa valituksen aihe oli hostellissa vieraillut matkanjarjestaja, jonka toiminta ei kylla kehuja ansaitse. Ala kayta Agencia de Viajes Turismo Claudian palveluita mikali haluat sailyttaa hermosi! Ruokapaikoista tuli testattua vain Bar 4060, joka osoittautui oivaksi paikaksi. Ei sielta tosin mitaan paikallista saanut, mutta burritot olivat oikein hyvia ja paikka siisti ja viihtyisa.

Yllatyksekseni en ole karsinyt minkaanlaisista vuoristotaudin oireista, vaikka pyyhkaisinkin suosituksista valittamatta muutamassa tunnissa merenpinnan tasolta yli neljaan kilometriin. Edes paata ei ole sarkenyt kaikista muista mahdollisista vaivoista puhumattakaan. Itseasiassa olo on ollut loistava. Tosin ekaa kertaa Potosissa taksista noustessa oli oli nousuhumalainen, mutta tasaantui muutamassa minuutissa. Tana aamuna kavin vahan valokuvailemassa Potosissa ja ihmettelin kun en edes hengastynyt. Tama harha tosin haihtui siina vaiheessa kun piti kavuta takaisin Hostellille maen paalle. Kylla taalla selvasti huomaa etta ilma on ohuempaa. Hengastyakseen ei tarvitse paljon rehkia. Mutta hyva puolihan tassa on se, etta kunh taalta jossain vaiheessa siirryn alavammille maille niin kunto on huipussaan kun on tullut suoritettua harjoittelua korkeanpaikan leirilla! Ilmeisesti tallaisen upposukeltajan keuhkot sopivat hyvin myos vuoristo olosuhteisiin.

Parhaillaan istun bussissa matkalla Uyuniin ja 200 kilometrin matkaa on talla hetkella taitettu reilut viisi tuntia ja viela ois ainakin tunnin verran istuttavaa.Maisemat ovat olleet huikaisevan hienoja kun on vuorotellen kavuttu ylos vuorenrinnetta ja taas lasketeltu alemmas. Tie on ollut ehka neljasosan matkaa paallystetty, mutta muuten on ajeltu vaihtelevan kuntoisia hiekkateita. Valilla on ollut mielenkiintoisia kohtia kun on roikuttu rotkon partaalla bussin levyisella vaylalla ja toivottu ettei isompia rekkoja tulisi vastaan. Ekat laamatkin on tullut bongattua. Jokohan sita iltasella paasisi maistamaan sellaista?

Seuraavat pari paivaa ois tarkoitus viettaa maailman suurimpaan suola-aavikkoon Salar de Uyuniin tutustuen ja nyt juuri bussin ikkunasta pilkottaakin ensimmaiset vilaukset silmankantamattomiin jatkuvasta valkeudesta. Taivas ei muuten ole koskaan nayttanyt niin siniselta kuin taalla, mutta harvemmin jos koskaan sita on tullut oltuakaan nain lahella sita.

ps. Mikolle ja muille mopoikaisille tiedoksi, etta taalla saattais olla mukavaa paristella jollain endurolla!

Categories: Uncategorized
2 Comments »

Kotona ollaan taas ja huomenna ois taas työaamu.

Eilinen meni matkatessa ja oli kyllä melkoisen rankka matka. Heräsin perjantai aamuna kello viisi Muscatissa Omanissa ja kiiruhdin bussille, jolla matkasin takaisin Dubaihin. Matkaan meni reilut kuusi tuntia johtuen bussin leviämisestä Muscatin lähistölle. Dubaissa käveleskelin ympäri kaupunkia ja eirytisesti Dubai Creekin alueella. Matkaa kertyi reilut 15 kilometriä ja aikaa tähän meni viitisen tuntia. Kun jalat oli kävelty loppuun niin suuntasin Dubai outlet Mall:iin, mutta täytyy kyllä todetä, etten ymmärrä miksi joku lähtisi Dubaihin shoppailemaan. Hinnat tuolla ei yleisesti ole mitenkään järkyttävän edullisia ja Outlet Mallissa erityisesti “tarjoukset” olivat surkeita! Jenkkilä on mielestäni ainoa oikea kohde, jos shoppaamaan haluaa lähteä, etenkin nyt heikon dollarin aikoihin. Ainakin merkki vaatteet ja elektroniikka on ameriikoissa halvempaa ja tuskinpa valikoimakaan on Dubaita suppeampi. Lisäksi jos suuntaa vaikka Miamiin niin kelitkin vetää vertoja Dubaille…

Mutta takaisin matkan tekoon. Lentoni Dubaista lähtia lauantai aamuna kello 4:50 ja yön vietin Dubain keskustassa ja lentokentällä. Aamusella yhdeksän maissa saavuin Riikaan ja kuningas ajatuksenani oli viettää päivä Riikaa kierrellen, mutta fyysinen ja henkinen väsymys oli sitä luokkaa, että päädyin sitten vaan lojumaan lentokentän nurkassa kymmenen tuntia lentoa odotellen… Oli kyllä erityisen mukavaa päästä kotiin!

Categories: Uncategorized
No Comments »

Eilen olin sukeltamassa Oman Dive Centeri n / Extra Diversin kanssa. Heidan sukelluskeskuksensa on parinkymmenen minuutin auto matkan paassa Muscatista, hienossa lahdenpuokamassa. Tarjolla on myos majoitusta rantabungaloveissa. Tein heidan kanssaan kome sukellusta ja kokemus oli kaikkineen positiivinen. Hinta oli huomattavasti edullisempi kuin Global Scuban kanssa ja kolme sukellusta taalla maksoi vahemman kun kaksi Damaniyat saarilla. Toisaalta kaloja ei ollut yhta runsaasti eivatka korallit yhta hienoa. Ihan kelpo sukelluksia kuitenkin. Reissun kruunasi sukellus Al Munassar hylylle, joka on tarkoituksella upotettu sukelluskohteeksi. Se makaa pohjassa oikein pain ja ulottuu noin kymmenesta metrista kolmeenkymmen,etrin syvyyteen. Laivan komentosillalla ja avokansilla voi tehda hienoa aluksen lapisukelluksia ja elaimistoakin tuonne oli jo ehtinyt kertya ihan mukvasti, vaikka laiva ei olekaan ollut upoksissa kovin pitkaan.

Taman paivan olen viettanyt Muscatin vanhaa kaupunkia kierrellessa ja huomenna ois tarkoitus kayda viela kertaalleen tuolla saarilla nauttimassa sukeltelusta. Perjantaina onkin sitten suuntana Dubai ja lauantaina aamuyosta lahtee lento Riikan kautta kotiin.

Categories: Uncategorized
No Comments »

Huomen aamuna seitsemalta tulee Muscat Diving & Adventure Center noutamaan mut hotellilta ja sitten suuntaamme Dayamaniyat saaristoon, jossta pitaisi loytya Omanin parhaat sukelluskohteet.

Hotelliksi valitsi Qurm Beach Hotellin, joka on vanha, mutta suhteellisen siisti ja just mulle passeli. Hinta on 18 rialia yolta sisaltaen hyvin pekistetyn aamiaisen. Hotla sijaitsee Qurmin kaupunginosassa ihan biitsin tuntumassa Crown Plazan vieressa.

Tama paiva tulikin vietettya biitsilla ja taalla kun tuntuu nyt olevan low season niin koko 23 kilometrinen biitsi olikin sitten mun privaatissa kaytossa… Koko paivana nain ehka viisi muuta ihmista. En tosin partioinut ihan koko 23km matkalla…

Nyt hotellia kohti ja pehkuihin niin huomenna jaksaa herata aikaisin.

Categories: Uncategorized
No Comments »

Töissä rupesi jurppimaan sen verran pahasti jatkuva soutaminen ja huopaaminen ja niinpä päätinkin lähteä vähän tuulettumaan. Vaihtoehtoja tutkaillessa löysin erityisen edulliset Dubain lennot ja päätin varata ne. Tarkoitus ois olla reissussa puolitoista viikkoa ja tutustua Dubaihin ja Omaniin.

Kauhean kummoisia vaatimuksia en matkakohteille tällä kertaa asettanut. Kunhan siellä ois lämmintä, merta ja pääsisi sukeltamaan kohtuullisiin vesiin. Epykti ois tietty ollut paljon parempi paikka sukeltaa ja sinnekin ois saanut edullisia lentoja, mutta siellä kun asuu epyktiläisiä enkä niistä pahemmin piittaa. Mutta enköhän mä sinnekin sukeltelemaan jossain vaiheessa päädy.

Arabiemiraattien ja erityisesti Dubain sukekohteet ei ilmeisesti alunperinkään olleet mitään maailman luokkaa ja nyt kun ne on niitä saariaan rakennellut niin sedimettiä on kovasti vedessä ja osa hylyistä on hautautunut hiekkaan. Omanin puolella korallien pitäis olla hyviä ja muutakin elämää pitäisi merestä löytyä. Saapa nähdä!

Jos arvon lukijoilla on kommentteja tai neuvoja näihin maihin liittyen niin mielelläni otan vastaan. Erityisesti kiinnostaa järkevät ja edulliset majoitukset Dubaissa sekä kaikki tuolla sukelteluun liittyvä tieto.

Categories: Uncategorized
2 Comments »

Korvat alkavat olla kunnossa ja nyt on lennotkin jo varattu kotiin Miamin ja Pariisin (Aargh!) kautta. Matkatavarathan talla reitti”valinnalla” todennakoisesti katoavat lopulliset, mutta toivottavasti mies paasee suunnilleen yhtena kappaleena kotiin. Tarkoitus ois olla suomessa tiistaina 18.8. joskus iltapaivasta.

Categories: Uncategorized
No Comments »