Parhaillaan olen Riossa ja odottelen Natalin koneen lähtöä. Huomenna ois tarkoitus olla puolen päivän jälkeen Fernando de Noronhalla.

Matkaan vaan tuli pieni mutka kun TAM hukkasi mun rinkkani. Tai sitten Venezuelan poliisit tms. Koomas vielä check-in:in jälkeenkin jotain. caracasin lentokentällä oli kyllä melkoinen show “turvatarkastusten” kanssa.

Isoin ongelma matkatavaroiden hukkumisessa on se, että Brasiliasta (tai ainakin Manauksesta) on melkein mahdoton löytää mun kokoisia vaatteita. Ja epäilenpä, että sieltä “autiosaarelta” jonne suuntaan vaatteiden hommaaminen on vielä pykälää vaikeampaa. Niinpä mun täytynee ostaa jotain varuiksi Natalin lentokentältä ja tapella sitten vakuutusyhtiön kanssa kuluista ellei laukku nyt seuraavan tunnin aikana mystisesti jostain ilmesty.

Tilastollisesti rinkan kuuluikin jo kadota, on tässä sen verran monta lentoa tullut lennettyä ilman matkatavaraongelmia. Mut no hätä, siellä saarellahan sopii varmaan kekkuloida palmunlehvään kääriytyneenä viikon ajan!?

Posted via email from sakuts’s posterous

Riossa ollaan ja majapaikkana toimii CabanaCopa Hostel, joka vaikuttaa ihan kelpo paikalta; Teki kylla hyvaa nukkua yo oikeassa sangyssa eilisen matkustamisen jalkeen. Matka Hyvinkaalta hostellille Rio de Janeirossa kesti kaikkineen suurinpiirtein 25 tuntia ja olo oli sen mukainen kun viimein paasin perille.

Tanaan ois ohjelmassa futismatsin katselua Copacabanalla ja iltasella lento Boliviaan. Ennen lkentoa ois viela tarkoitus vahan selvitella jatkoyhteyksia Bolivian puoplella, silla vaikka matkat ei siella kilometreissa kovin pitkia oliskaan niin bussilla kulkien niihin tuntuu menevan aikaa ihan jarjettomasti. 100 kilometria bussilla vie tuolla jotain 3 ja 8 tunnin valilta tiesta, kohteesta ja vuodenajasta riippuen.

Posted via email from sakuts’s posterous

Nyt sitten alkais tän vuoden kesälomat ja sen kunniaksi istunkin parhaillaan Helsinki – Vantaalla ja odotan Lontoon lennon lähtöä. Lontoosta jatkan suoraan Rio de Janeiroon.

Riossa ois tarkoitus seurata Brasilia – Hollanti futismatsi Copacabanalla miljoonan fanaattisen Brassifanin kanssa huomenissa. Matsin jälkeen otan lennon Bolivian Santa Cruz de la Sierraan, josta valun pikkuhiljaa maailman suurimmalle suola-aavikolle Salar de Uyuniin.

Nyt ois aika nousta koneseen, joten täältä tähän. Pasila, Porilaisten marssi!

Posted via email from sakuts’s posterous